Kasvattaja - Tino Jalonen

Paras ystäväni on aina ollut koira. Ensimmäisistä elinpäivistäni olen varttunut koirien parissa. Tuolloin rotuna oli beagle ja erityisesti isäni kanssa kävimme metsästämässä sekä liikkumassa luonnossa yhdessä koirien kanssa. Myöhemmin perheeseen kuului myös punaisia irlanninsettereitä.

Lapsuuteni haaveilin salaa saksanpaimenkoirasta. Naapurissa asui tuolloin ihailemani yksilö - Se ei koskaan ollut hihnassa, mutta pysyi tyynen valppaana reviirillään. Koira oli älykäs ja rauhallinen, kuin mielen jatke jonka olemuksesta huokui luottamusta herättävä varmuus.

Tuo koira pysyi aina mielessäni pitäen yllä haaveita rodusta ja löytää yhtä luotettava ystävä rinnalleni. Nuoruusvuodet eivät olleet oikea hetki hankkia koiraa, mutta minulla oli aikaa odottaa. Hyväksyin etten olisi vuorotyön ja uravalintakysymysten äärellä voinut sitoutua koiraan riittävästi.

Saksanpaimenkoiraa minulle ei ikinä tullut - Olin sattumalta tutustunut valkoiseenpaimenkoiraan ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Ensikohtaamisen jälkeen tuskin nukuin koko yönä, oli vain pakko tietää rodusta lisää. Olin kokenut rodussa sitä samaa luottamusta herättävää olemusta, kuin lapsuuteni unelma koirassa.

Uutuuden viehätys vei mennessään - Kun elämä tasaantui vähitellen, olin varma itsestäni tarjota koiralle hyvän kodin. Oli aika toteuttaa unelma.

2012 keväällä Helsingin Etu-Töölöön muutti Julius, Valkean Ruhtinas. Pikku-mies hurmasi heti kättelyssä sharmillaan - hyvin arvonsa tunteva koira. Kuten aina, ensimmäinen yö nukuttiin lattialla pennun kanssa. Tunnen sen aina hetkeksi luoda side koiraan ja osoittaa, että pidän siitä huolen.

Kotiutuminen sujui erittäin hyvin, vaikka Julius oli epävarma monissa tilanteissa. Uuden rodun kanssa menee väkisin välillä sormi suuhun - onneksi Juliuksen kasvattaja asui Helsingissä ja opasti alkuun välillä ihan kädestä pitäen. Julius osoittautui myös älykkääksi ja vahvan miellyttämisenhalun omaavaksi. Kaikki uudet temput sisäistettiin nopeasti ja sitä itsenäistä ongelman ratkomistakin oli havaittavissa pienistä sisustusratkaisuista työpäivän aikana. Hyvän koulutuksen ansiosta koira osaa toimia arjessa ja tietää mitä siltä odotetaan ja mitä ei - koira tietää paikkansa. Uuden koiran kanssa myös ihmisen tulee sopeutua koiran tarpeisiin.

Toinen valkkarini Veshukan Yori syntyi 2014. Oli shokki miten erilainen luonne Yorilla on ollut ensimmäisistä minuuteista asti. Rauhallinen, päättäväinen ja hyvin itsevarma.

Itsevarmana ja avoimena koirana Yori oli Juliukselle tärkeä tuki. Julius uskalsi kohdata monet epäilyttävät asiat rohkeasti Yorin kautta, jolloin koiran epävarmuus tuntui lähes kadonneen. Uroksilla ei myöskään koskaan tullut tappelua - paita ja peppu keskenään!

Olen varsin kilpailuviettinen ihminen - tykkään kokeilla uusia harrastuksia, mutta jos pääsen vauhtiin, niin harrastus vie minut kokonaan. Yorin kanssa innostuimme näyttelyistä - Toki vaikutti, että Yori pärjäsi alusta alkaen erittäin hyvin. Onnistuminen ruokki varmuutta kokeilla siipiä aina Milanon maailmannäyttelyyn asti.

Sittemmin olemme kiertäneet maailmalla koiran kanssa hakemassa oppia. Silloin kun emme voita, opimme jotain ja kun voitamme, tiedämme tehneemme jotain oikein. Näyttelykoira ei vain synny ja ole, se tehdään. Paljon treeniä ja erinomaista ylläpitoa, jotta koira “kukoistaa”. Kehässä käynti on vain hyvin pieni näkyvä osa, mitä näyttelyyn kuuluu.

Hurahdin myös vesipelastukseen - Nautin yhteisöllisistä lajeista, joissa koira ja ihmiset saavat haastaa itseään. En ehkä koskaan ole joutunut puremaan nyrkkiä miettiessäni miten eri liikkeet voisin opettaa koiralle, mutta haasteet motivoi.

Yoria on kysytty jalostukseen paljon, mutta minulla iti jo ajatus kasvattamisesta. Halusin koiraa vain yhdistelmiin, joista itse olisin voinut ottaa pennun. Olen tuonut Yorin jälkeläisiä Suomeen, jotta nämä olisi ylläpitämässä isänsä perintöä. Tuota perintöä haluankin vaalia - Luottamusta herättävää olemusta ja viisautta kauniissa, terveessä kuoressa.

Keväällä 2023 valmistuin ulkomuototuomariksi. Kasvattajatuomareita ei rodullamme ole maailmassa montaa ja itse olen vasta ensimmäinen Pohjoismaissa.

• Olen Suomen kennelliiton jäsen, minulla on voimassaoleva Kennelliiton kasvattajasitoumus ja olen kennelliiton ulkomuototuomari.

• Olen valkoisenpaimenkoiran rotujärjestön, Suomen Seurakoira yhdistys ry SSKY:n hallituksen jäsen.

• Olen valkoisenpaimenkoiran rotuyhdistyksen, Suomen valkoinenpaimenkoira Ry:n hallituksen jäsen.

• Olen kansainvälisen rotuyhdistyksen Fédération Berger Blanc Suisse Internationale FBBSI:n partnerijäsen.

• Olen Suomen koirankasvattajat ry SuKoKa jäsenkasvattaja.