Valoa näkyvissä
Ei löydöksiä muutoksista - Yori sai kehuja eläinlääkäreiltä
Vuosi 2020 on ollut yksi painajainen yrittäjälle ja aktiiviselle koiraharrastajalle koronaviruksen vuoksi. Onneksi sitä on jäljellä enää 15 päivää!
Vuonna 2020 myös harmitusta aiheuttanut tekijä on anaplasmoosi Yorilla.
Anaplasmoosi on punkkivälitteinen sairaus, joka aihettaa epämääräisiä oireita ja hoitamattomana voi johtaa koiran menehtymiseen. Tautia voi olla vaikea havaita sen laajan oirekirjon vuoksi ja testi ei välttämättä anna positiivista tulosta, koska vasta-aineita ei kehity kovin nopeasti.
Ensimmäiset oireet alkoivat syksyllä, jolloin huomioi koiran liikkeissä lievää voiman puutoksia ja liikeratojen heikkenemistä. Myös karvan laatu alkoi heiketä. Pistin karvan heikkenemisen normaalin karvanvaihdon piikkiin ja arvelin koiran lihaksiston olevan jumissa yleisen lihaskuntoharjoitteiden ja vepen vuoksi.
Seuraavilla viikoilla huomasin ajoittaista ontumista johon en keksinyt mitään selkeää syytä, että koira olisi loukannut itsensä. Varasin ajan lääkäriin selvittääkseni asiaa. Eläinlääkärinä toimi Aleksi Pollari, joka on perehtynyt ortopediaan.
Lääkäri teki pitkään testejä selvittääkseen hermoperäiset oireet sekä avasi fasettilukkoja. Yori myös röntgenkuvattiin selästä sekä olkanivelen alueelta, jotta voidaan poissulkea rakenteelliset vauriot. Oli ilo nähdä kuinka hyvässä kunnossa ison yli 6-vuotiaan koiran selkä ja nivelet ovat. Samalla harmitti, ettei syytä ajoittaiselle ontumiselle löytynyt.
Päivät olivat erilaisia - joinain päivinä ontui ja toisena ei lainkaan.
Syyskuun puolessa välissä alkoi olla selviä merkkejä, ettei kaikki todellakaan ole kunnossa vain karvanvaihtoa ja palautumattomuutta.
Peitin karva irtosi tuppoina ja oli heikkolaatuista, iho alkoi kesiä sekä selviä ihomuutoksia ilmeni. Ontumisesta alkoi tulla päivittäisempää ja voimakkaampaa.
Eläinlääkärissä testattiin kaikki! Verenkuvista rasitusteisteihin - Kilpirauhasen vajaatoiminta olisi selittänyt oireita parhaiten, mutta arvot olivat priimaa! Testien perusteella Yorin olisi pitänyt olla elämänsä parhaassa kunnossa. Punkkivälittesten tautien osalta tulos oli negatiivinen. Sisäelimet ultrattiin läpi jos löytyisi kasvaimia. Sisäelimet olivat erinomaisessa kunnossa ultran perusteella ja imusolmukkeet normaaleja - ei vieläkään vastausta!
Oli kaksi ongelmaa - liittyykö oireet toisiinsa vai ovatko ne samaa kokonaisuutta sekä se mikä aiheuttaa oireet.
Varasimme ajan dermatologille, jos iho-oireiden kautta selviäisi syy. Lääkäri Kirsi Schildt halusi ensimmäisenä ottaa kokeet leishmanian varalta. Hänen epäilynsä oli ensisijaisesti punkkivälitteisiin- tai alkueliöihin pohjautuvaan tautiin. Allergiaa hän ei epäillyt, koska kyseessä jo varttuneempi koira, jolla ei ole mitään ollut eikä oireisiin liittynyt lainkaan kutinaa/rapsuttelua.
Lopulta tulokset eivät antaneet edelleenkään positiivista tulosta ja hän ehdotti eliminaatiodieettiä pois sulkemaan allergiat - Saatoin tuohtua silminnähden hänelle.
Olin jo tässä vaiheessa nähnyt koiran yleiskunnon hiipuvan ja aikaa vain kului ilman mitään tuloksia.
Koska jokainen lääkäri epäili punkkivälitteistä tautia ensisijaisesti oli asiaa pitänyt selvittää itse. Tuttavapiirissä oli kaksi henkilöä joiden koirilla oli diagnisoitu anaplasmoosi. Haastattelin heitä miten ensimmäiset oireet alkoivat ja miten sairaus lopulta todettiin. Toisen tutun koira oli 3 vuotta(!!!) ravannut erilaisissa kokeissa ja testeissä etsimässä syytä ontumiselle ja ihomuutoksille - lopulta yksi lääkäri oli osannut epäillä anaplasmoosin mahdollisuutta ja koira sai diagnoosin ja toimivan lääkekuurin. Kolmessa vuodessa sairaus oli valitettavasti tehnyt pysyvämpää tuhoa niveliin ja hermostoon - Krooninen moniniveltulehdus.
Toinen tutun koira oli valitettavasti jouduttu lopettamaan - Borrealoosia oli testattu pariinkin otteeseen, mutta ei anaplasmoosia. Diagnoosi tuli liian myöhään.
Nämä tapaukset taustalla saivat minut hiiltymään eliminaatiodieetin ehdotuksesta - ei tiedä paljonko on aikaa että koira voi vielä saada normaalin elämän takaisin jos hoitoa ei aloiteta.
Yoria ensin hoitanut lääkäri Anne Paasikangas oli seurannut koiran vointia pisimpään ja keskustelu tilanteesta sekä esiin tuodut toisten koirien tarinat herätti hänen epäilyt anaplasmoosista vaikka testit eivät antaneet positiivista tulosta.
Aloitimme vahvan Doximycin-antibioottikuurin, jota käytetään anaplasman ja borrelian hoidossa myös ihmisellä. Koirien annos on todella iso ja siksi se on myös riski. Mikäli koiran vointi ei vastaa lääkkeisiin viikossa, tulisi kuuri lopettaa.
3 päivää aloittamisesta ontuminen katosi - kahden viikon päästä ihomuutokset olivat hävinneet. 30 päivän kuurin jälkeen karva on palautunut ja koira pystyy elämään jo lähes normaalia elämää. Enää jäljellä on kankeutta lihaksissa kehossa, joita hoidamme kuntouttamalla kevyellä liikunnalla.
Toivon, että koira palautuu kuntoon vaikka se veisi aikaa - eikä hoidon aloittaminen tapahtunut liian myöhään välttääksemme pysyvät vauriot kehossa. Toivottavasti tämä oli tässä sairastelun osalta.
2021, odotan niin paljon tulevaa vuotta! Pentusuunnitelmat A ja B, Yorin toivottava kuntoutuminen, harrastusten jatkuminen.